Oli jonkinmoinen shokki kuulla että Posion kunta haluaa kaavoittaa Korouoman reunalla sijaitsevalle ainutlaatuiselle Murtotunturin erämaa-alueelle tuulivoimala-alueen. Ikivanha Lapin ja Lannan raja Posion Murtotunturilla / Puntarikerolla olisi saamassa uudet rajamerkit tuulivoimaloista. Näihin lappalaisten vanhoihin tunturierämaihin tuulivoimalat sopivat huonosti. Kyseinen tunturialue ja sen ympäristö sekä Korouma ovat maisemiltaan ja luonnoltaan Suomen ehdottomia huippuja. Suunnitellut 24 tuulivoimalaitosta sijaitsisivat siis Posion arvokkaimman ja vetovoimaisimman luontokohteen Korouoman läheisyydessä. Korouoman lähiympäristössä ei kannattaisi menettää luontomatkailualueen pelimerkkejä tuulivoimalaitosten takia.
Kävi mielessä että kyse on talousahdinkoon ja näivettymiskierteeseen joutuneen kunnan epätoivoinen pyristys kehittää edes jotain ja samalla heittää roskiin se ainoa todella arvokas asia Pentikin lisäksi mikä kunnasta vielä löytyy - ainutlaatuinen maisema ja luonto. Posio on jo onnistunut pilaamaan Kitka- ja Livojärven kansallismaisemia tuulimyllyillä kuten oheinen kuva osoittaa. Nyt menisi se kunnan viimeinenkin kruununjalokivi. Posiolle tärkeät mökkiläiset ja matkailijat eivät halua katsella erämaaluonnossa valtavia yli 500 metriin merenpinnantasosta kohoavia tuulimyllyjä vaan Posion luonnonkauniita upeita maisemia. Kukaan ei itseasiassa tiedä minne asti tuulimyllyt maisemaa pilaavat. YVA- selvityksistä se ei ainakaan selviä ja kaavakartatkin ovat epämääräisiä peruskarttoja. Tällaisissa tunturiylänköjen tuulivoimalahankkeissa pitäisi olla jo perusvaatimuksena 3D-maisemamallinnus.
Lähimmät tuulivoimalat olisivat vain muutaman km:n päässä Korouomasta ja sen matkailuarvo on tunnetusti nosteessa. Vastaavaa kanjonialuetta ei Suomesta eikä muualtakaan löydy. Tämä ei tunnu posiolaisia päättäjiä mitenkään häiritsevän. Pienessä kunnassa lisäksi päätöksenteko keskittyy herkästi suppealle porukalle ja sidokset vaientavat loput. Päättäjien ajatuksenkulkuun lienee vaikuttanut etteivät he tunne riittävästi Murtotunturin ja Korouoman aluetta. Tiedoksi että Korouoma alkaa Lapiosalmesta ja jatkuu Auttikönkäälle/Auttiin asti.
Kulttuuurihistoriaan Lapin ja Lannan rajasta ja lappalaisasutukseen kannattaa myös tutustua ja miten se näkyy alueella. Tunnettua on että monessa posiolais/kuusamolaissuvussa on sekoitus lappalaisverta. Nyt he ovat puuhaamassa esi-isiensä riistakairoihin jättiläismyllyjä. Suosittelisin päättäjille pakollista tutustumiskäyntiä alueelle nyt keväthankien koittaessa ja uutta harkintaa asiassa.
Tuulivoimala-alueen vuodelta 2012 oleva YVA-selvitys pitää päivittää luonto, maisema- ja matkailuanalyysin osalta.
Matkailu -ja maisema-analyysiä ei itseasiassa kaavassa ole juuri lainkaan. Matkailun osalta kaavan teksti lienee kopioitu jostain toisesta hankkeesta kun mainitaan ettei tuulivoimaloilla ole vaikutusta matkailukäyttömahdollisuuksiin! Luontomatkailun kehittäminen esim. Palojärvien ympäristön monipuolisessa luonnossa ja kulttuurikohteissa tyssäisi jättimyllyihin.
Monet tuulimyllyistä sijaitsisivat juuri niillä Palojokilaaksosta nousevilla termiikkikohdilla missä maakotkilla on tapana ottaa korkeutta kaartamalla. Omien kotkahavaintojeni perusteella en yhdy YVA:n luontoselvityksen toteamuksen kanssa ettei alueella ole maakotkareviiriä. Reviireissä tapahtuu jatkuvaa muutosta. Kotkan osalta ja muutoinkin vuodelta 2012 oleva linnustoselvitys on jo auttamattomasti vanhentunut ja pitää uusia. Myös YVA- selvityksen rajaus Keskimmäisen Palojärven kohdalla on selkeästi vajaa. Jyrkänne- ja järvialue on tarkoituksella tai jostain muusta syystä jätetty pois YVA:sta ja siksi virheellinen.
Tuulivoima on periaatteessa hyvä asia ja sopii vähemmän maisema- ja luontoarvoja omaaville paikoille mutta älkää tuhotko lyhytnäköisyydellä näin hienoa aluetta. Sen arvo vain kasvaa matkailun kehittyessä mutta tuulimyllyillä se voidaan tuhota lopullisesti.
Kävi mielessä että kyse on talousahdinkoon ja näivettymiskierteeseen joutuneen kunnan epätoivoinen pyristys kehittää edes jotain ja samalla heittää roskiin se ainoa todella arvokas asia Pentikin lisäksi mikä kunnasta vielä löytyy - ainutlaatuinen maisema ja luonto. Posio on jo onnistunut pilaamaan Kitka- ja Livojärven kansallismaisemia tuulimyllyillä kuten oheinen kuva osoittaa. Nyt menisi se kunnan viimeinenkin kruununjalokivi. Posiolle tärkeät mökkiläiset ja matkailijat eivät halua katsella erämaaluonnossa valtavia yli 500 metriin merenpinnantasosta kohoavia tuulimyllyjä vaan Posion luonnonkauniita upeita maisemia. Kukaan ei itseasiassa tiedä minne asti tuulimyllyt maisemaa pilaavat. YVA- selvityksistä se ei ainakaan selviä ja kaavakartatkin ovat epämääräisiä peruskarttoja. Tällaisissa tunturiylänköjen tuulivoimalahankkeissa pitäisi olla jo perusvaatimuksena 3D-maisemamallinnus.
Lähimmät tuulivoimalat olisivat vain muutaman km:n päässä Korouomasta ja sen matkailuarvo on tunnetusti nosteessa. Vastaavaa kanjonialuetta ei Suomesta eikä muualtakaan löydy. Tämä ei tunnu posiolaisia päättäjiä mitenkään häiritsevän. Pienessä kunnassa lisäksi päätöksenteko keskittyy herkästi suppealle porukalle ja sidokset vaientavat loput. Päättäjien ajatuksenkulkuun lienee vaikuttanut etteivät he tunne riittävästi Murtotunturin ja Korouoman aluetta. Tiedoksi että Korouoma alkaa Lapiosalmesta ja jatkuu Auttikönkäälle/Auttiin asti.
Kulttuuurihistoriaan Lapin ja Lannan rajasta ja lappalaisasutukseen kannattaa myös tutustua ja miten se näkyy alueella. Tunnettua on että monessa posiolais/kuusamolaissuvussa on sekoitus lappalaisverta. Nyt he ovat puuhaamassa esi-isiensä riistakairoihin jättiläismyllyjä. Suosittelisin päättäjille pakollista tutustumiskäyntiä alueelle nyt keväthankien koittaessa ja uutta harkintaa asiassa.
Tuulivoimala-alueen vuodelta 2012 oleva YVA-selvitys pitää päivittää luonto, maisema- ja matkailuanalyysin osalta.
Matkailu -ja maisema-analyysiä ei itseasiassa kaavassa ole juuri lainkaan. Matkailun osalta kaavan teksti lienee kopioitu jostain toisesta hankkeesta kun mainitaan ettei tuulivoimaloilla ole vaikutusta matkailukäyttömahdollisuuksiin! Luontomatkailun kehittäminen esim. Palojärvien ympäristön monipuolisessa luonnossa ja kulttuurikohteissa tyssäisi jättimyllyihin.
Monet tuulimyllyistä sijaitsisivat juuri niillä Palojokilaaksosta nousevilla termiikkikohdilla missä maakotkilla on tapana ottaa korkeutta kaartamalla. Omien kotkahavaintojeni perusteella en yhdy YVA:n luontoselvityksen toteamuksen kanssa ettei alueella ole maakotkareviiriä. Reviireissä tapahtuu jatkuvaa muutosta. Kotkan osalta ja muutoinkin vuodelta 2012 oleva linnustoselvitys on jo auttamattomasti vanhentunut ja pitää uusia. Myös YVA- selvityksen rajaus Keskimmäisen Palojärven kohdalla on selkeästi vajaa. Jyrkänne- ja järvialue on tarkoituksella tai jostain muusta syystä jätetty pois YVA:sta ja siksi virheellinen.
Tuulivoima on periaatteessa hyvä asia ja sopii vähemmän maisema- ja luontoarvoja omaaville paikoille mutta älkää tuhotko lyhytnäköisyydellä näin hienoa aluetta. Sen arvo vain kasvaa matkailun kehittyessä mutta tuulimyllyillä se voidaan tuhota lopullisesti.
 |
| Livojärven hiekkatörmiä "koristaa" nykyään tuulimyllyt, jotka hämärässä pitävät melkoista valovälkettä järvenselälle päin. |
